Blogi

lokakuu 20, 2016

Mitä meistä jäljelle jää

Kasvua ja isoja kohteita

Rakentaminen Suomessa on pitkän ajan jälkeen nousukiidossa. Korjausrakentaminen on kasvanut jo pitkään yhtäjaksoisesti ja nyt myös uudisrakentamisen määrät kasvavat. Aina kun homma lähtee ”laukalle” eli kasvu ylittää selkeästi normaalin keskitason, tulee tapahtumaan mitä erilaisimpia ylilyöntejä. Rakentaminenhan on toki ollut tilastojen valossa kuin paraskin alppihiihdon rinnekeskus – on ylä- ja alamäkeä perätysten eikä loivia osuuksia juuri näy.

Nyt maahamme toteutetaan monia vuosisadoiksi maamerkeiksi jääviä kohteita, kuten Tampereella toteuttevaa Ratinaa ja suunnitteilla olevaa Kansi- ja Areena hanketta. Pääkaupunkiseudulla isommat ja eittämättä näyttävimmät kohteet ovat kokonaiset uudet kaupunginosat kuten Kalasatama ja siellä Redi keskeisimpänä sekä Keski-Pasilassa Tripla. Noiden hankkeiden kautta meidän aikaamme arvoidaan vaikkapa 50 vuoden kuluttua eli 2066. Toivottavasti näinä vuosina toteutettavat hankkeet eivät alita laadun rimaa, vaan kaikki osapuolet pitävät kiinni tarpeen mukaisesta laadusta.

Muistoja menneestä

Muistan ensimmäisen käyntini pienenä poikana 70 luvun alun Helsingissä. Hämmästyin yhden sukulaiseni asuttaman rappukäytävän vaikuttavaa ilmapiiriä. Minä asuin tuolloin Oulussa uuden karhealla Kaukovainiolla. Siellä oli valkoiset porrashuoneet, mutta sukulaiseni asusti tuolloin jo vanhaa taloa. Tuossa talossa vanha puuovi johti osin graniittisen porrashuoneen kautta huoneistoon.

Nyt 40 vuotta myöhemmin vanhan talon ”taika” on säilynyt eikä ajan hammas ole juurikaan pahasti purrut hyvin tehtyä taloa. Sen sijaan uusi ja upea Kaukovainion lähiö koki kovia jo 80-luvulla.

Mitä meistä jäljelle jää?

Haluammeko jättää tästä ajasta jälkeemme hyvää laatua ja postiivisia eettisiä valintoja? Nyt kun tehdään merkittäviä linjauksia mm. kauppakeskusten materiaalien valintoja olisi upeaa, että tästä ajasta jäisi kestävät ratkaisut tuleville sukupolville. Haluammeko kertoa valinnoillamme, että olemme kannustaneet kotimaisia yrittäjiä ja yrityksiä työllistämään väkeään ja näin osallistumaan maamme hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edelleen kehittämiseen? Vai jääkö meistä tunne, että ajattelimme sillä hetkellä suurinta mahdollista taloudellista voittoa ja ummistimme silmämme vaikkapa siltä, että materiaalia on kuljetettu ½ maapallon verran hiilijalanjälkeä merkittävästi nostaen. Oletan että reaktio jopa lähitulevaisuudessa on sama kuin nyt 70 luvun isojen jenkkiautojen bensan korkeaan kulutukseen – täysin tuomitseva ja hämmästelevä – ”mitä ne silloin oikein ajatteli”…

Kansainvälistä kauppaa ennen ja nyt sekä valintojen vaikutukset

Aikaisemmat sukupolvetkin ovat käyneet kauppaa maailman ääriä myöten, eikä asia ole millään muotoa muuttunut. Maamme valtiollisten päättäjien ylimmän eli eduskunnan työpaikka on tästä hyvänä esimerkkinä. On valittu kotimaisia graniitteja mm. julkisivuun ja osin muiden maiden kiviä esim. sisätiloihin. Kun tarvitaan vuosikymmenien päästä korjauksiin tai muutoksiin materiaalia, niin kotimaan materiaalien lähteet tunnetaan vallan mainiosti. Ja jopa parhaimmillaan niinkin että esim. Tampereella Pyynikin rantojen pengerryksiä uusittaessa Suomen Graniittikeskuksen yksi omistajista -Tampereen Kovakivi toimitti uusittavia tukimuureja saman suvun neljännen sukupolven johtamasta yrityksestä. Liputamme toki kansainvälisen kaupan puolesta, kun tuotannolliset kustannukset ovat murto-osan vaikkapa meidän hintatasoomme verrattuna. Näin esimerkiksi joitakin maailmalla laajasti käytettävien tuotteiden esim. katukivien massamarkkinat ovat painaneet hinnat tasolle, mitä meillä ei voi saavuttaa vaikkapa haastavien ympäristölupiemme noudattamisen johdosta. Ja jos valinta on vaikkapa kotimainen reunakivi, on se valinta viesti päätöksestä että hinta ei ole ainoa argumentti.

Päätöksiä tehdään aina kulloisessakin ajassa

Päätyivätpä eri rakennuttajat ja päätoteuttajat mihin ratkaisuihin tahansa, ovan ne kuitenkin päätöksiä. Niitä pitää jokaisessa ajassa ja projektissa tehdä, muuten etenemme kuin pahimmissa jätevesiasioiden vatkaamisissa tai sote-sotkuissa. Näistä päättämättömyyksistä ja epätietoisuudesta johtuu jossakin vaiheessa ihan mahdoton hoppu ja härdelli toteutuksien osalta. Näin myös vaikkapa pintamateriaalienkin kanssa. Tässä auttaa paljonkin, jos suunnittelun ohjaukseen otetaan mukaan jo eri alan ammattilaisia joiden tarkoituksena on tuottaa erilaisia vaihtoehtoja niin esteettisten, taloudellisten ja vaikkapa eettisten valintojenkin suhteen. Me Suomen Graniittikeskuksessa olemme valmiita avittamaan eri tahoja tällä erikoisosaamisen saralla.

Toivomme että kaikissa tapauksissa voimme osaltamme olla mukana toteuttamassa kestäviä ratkaisuja niin tähän aikaan kuin tulevaisuuteenkin. Tule ja haasta meidät!

 

Marko Makkonen

toimitusjohtaja

 

Kirjoittaja: admin

0
Yhdistää
Ole hyvä ja odota...
Jätä meille viesti

Onko sinulla kysyttävää? Haluatko tarjouksen? Jätä meille viesti niin otamme sinuun pian yhteyttä.

Nimesi
* Sähköpostisi
* Kysymyksesi
Kirjaudu keskusteluun

Onko sinulla kysyttävää?

Nimesi
Sähköpostisi
* Kysymyksesi
Miten voimme olla avuksi?